Asun nyt siis uudessa kodissa, 14. kerroksessa, Maringán keskuksessa. Perheeseen kuuluu sisko, joka on 17-vuotias ja nimeltään Nicole, niin kuin vanhassakin perheessä oli. Sitten täällä on isä ja isovanhemmat, sekä pikku koira. Nicolen vanhemmat ovat siis eronneet ja äiti asuu Sao Paulossa. Tää perhe vaikuttaa tosi mukavalta, mä nukun samassa huoneessa Nicolen kanssa ja tähän mennessä kaikki on ainakin mennyt tosi mukavasti. Nicole käy paljon ulkona kavereiden kanssa, eilen mentiin yhdelle sen kaverille katsomaan leffaa ja palattiin taksilla kotiin ja tänään ollaan menossa yhdelle klubille illalla isolla porukalla.
Tänään Margo lähti pois Brasiliasta, mentiin lentokentälle muiden kanssa sanomaan hei heit ja tuli kyllä tosi outo olo. Nyt kaikki vanhat vaihtarit ovat lähteneet täältä ja uusia alkaa saapumaan, joten musta on tullut vanha vaihtari, jonka pitäisi neuvoa uusia ja opettaa vähän portugalin alkeita. Ei sitä pysty uskomaan, aika on mennyt niin nopeasti! Siellä lentokentällä ollessa tajusi, että mähän oon seuraava lähtijä, olin eka vaihtari, joka saapui tähän piirin. Täytyisi sitä paluulippuakin varmaan alkaa varailemaan, muutaman suomalaisen kanssa puhuttiin, että yritettäisiin kaikki palata yhteisellä, suurella porukalla sinne Suomeen, ei olisi vaaraa eksyä lentokentille ja olisi seuraa koneessa..
Tässä kaikki tällä kertaa, ei täällä oikeen hirveästi mitään jännää ole tapahtunut..
Uutena vuotena katedraalilla pain ja maen kanssa katsomassa ilotulituksia.
Mukavaa lomaelämää tuntuu olevan. Tiedoksi isoäidille ettei me susta niin vaan luovuta. Hienoa kuitenkin, että perheesi ja ympärillä olevat ihmiset ovat niin ihania. Hyvä myös että korvapuustit onnistuivat...ja suomalainen ruokakulttuuri jatkaa "voittokulkuaan"...rakkaita terveisiä äidiltä
VastaaPoista