Nyt on taas palattu kotiin, Maringáan siis. Olin matkalla melkein kuukauden, lähtö oli 28.1 ja palasin kotiin 23.2. Täytyy sanoa, että oli kyllä aivan upeaa!

Nyt on siis Carnevaali-aikakin ohi, vietettiin Carnevaali pikku kylässä nimeltään Diamantino. Siellä Carnevaali oli kadulla, oli bändi tien päässä soittamassa ja katu täynnä blockoja (Carnevaaleissa on monta eri blockoa, jotka kilpailee keskenään, niihin kuulumisesta pitää maksaa: saa paidan, mukin, juhlapaikan ennen Carnavaalin varsinaista alkua ja ruuan ja juoman) ja kioskeja. No minä ja Nicolly onnistuttiin saamaan paikat yhdestä blockosta ekana iltana, täysin ilmaiseksi! Nyt mulla on siis muistona hauska oranssi paitakin :) Tykkäsin Carnavaalista tosi paljon, hyvää musiikkia ja seuraa, palattiin joka päivä nukkumaan kotiin joskus 5-6 aikoihin.

No sitten oli häät, varsinainen syy matkalle. Oli aika samanlaiset kuin Suomalaisetkin häät: heitettiin kimppu (mun host-isän kihlattu nappasi sen), syötiin ja tanssittiin. Häistä me nuoret (serkut ja ystävät) lähdettiin joskus yhden aikoihin vielä Carnevaalin, lopulta muutkin juhlavieraat vaihtoivat vaatteet ja koko katu täyttyi meidän sukulaisista. Oli kyllä aika hauska asua talossa hää-aikaan, se täyttyi täysin sukulaisista. Samassa talossa mun kanssa nukkui ainakin 15 ihmistä ja vielä 15 tuli aina lounaalle ja päivälliselle. Oli siis aika täyttä!

Palatessa Diamantinosta, minä, Nick ja pai lähdettiin käymään Bonitossa, joka on siis yksi tosi suosittu turistikohde Brasiliassa. Se on täyttä luontoa: vesiputouksia, kristallin kirkkaita vesiä ja paljon eläimiä ja kaloja. Oli tosi kivaa, viivyttiin pari päivää siellä hotellissa. Käytiin sukeltamassa ja veneilemässä (laskettiin vesiputouksia pitkin alas) ja syötiin yhdessä ravintolassa, jossa oli varmaan parasta kalaa, mitä oon ikinä syönyt. Tykkäsin tosi paljon myös krokotiilin lihasta, se on rakenteeltaan kuin kanaa, mutta maistuu kalalta. Nam! Ainoa harmillinen juttu oli se, että satuttiin just sateiden aikaan sinne Bonitoon, ei pystytty tehdä ihan kaikkea, mitä oltais haluttu. Ai niin, vielä sellainen hauska juttu, me tavattiin siellä yksi mies Holywoodista ja juteltiin sen kaa vähä enemmän. Se on Shrek- elokuvien animoija (tekee hiukset ja vaatteet liikkumaan). Sitä oli kuulemma pyydetty animoimaan myös Avatarta, mutta se ei tykännyt Uudesta Seelannista. Oli se aika snobi, mutta hauska sen kaa oli jutella, sen aksentti oli tosi helppo ymmärtää. Varmaan sen takia, että kaikki suurenluokan näyttelijätkin asuu Hollywoodissa, leffat täynnä samaa pälpätystä.

Tänään alkoi sitten koulu (tai alkoi jo maanantaina, mutta menin sinne ekan kerran tänään). Mun koulu siis vaihtui, nyt on helpompaa, kun se on vain neljän korttelin päässä, pystyn kävellä sinne helposti. Mun luokassa on joku 100 oppilasta ja opettaja pitää tunnit mikrofonilla. On ihan kivaa, kun tunnen jo aika paljon porukkaa mun luokasta (melkein kaikki vaihtarit opiskelee samassa koulussa ja sit brasilialaisiakin ystäviä on sieltä). Tunneilla en hirveästi mitään opiskeluun liittyvää tee: kirjoittelen lappusia ystävien kanssa, luen portugalin kielisiä kirjoja ja kirjoitan päiväkirjaa ja kirjeitä. Tässä koulussa ei mulle opiskelusta ole oikein mitään hyötyä: koulu valmistaa oppilaita vain Vestibulariin (ylioppilaskokeisiin), joten aina on puhe kokeista ja mitä niissä kysytään jne.

Laitan Bonitosta enemmän kuvia kun saan ne pain koneelta! Meillä ei myöskään nyt toimi netti kotona (ei myöskään puhelin tai tv), joten älkää ihmetelkö jos muhun ei saa sitä kautta niin nopeasti yhteyttä!)