Vähän kuvia Curitibasta

Naapuri talo, ja tuolla tosiaan asuu perhe.


Paranán kansallispuu


Kuolema yllätti grillatessa

Ademir ja meidän luokan tytöt :)



Yllättynyt opettaja ja huutavia oppilaita (opettajat käyttää tavallaan labratakin näköstä takkia)

Minä ja Samily koulussa



Antonia ja jäätelö :)

Nyt on taas sadellut vähän, tai tuntuu siltä, että viikonloppuisin aina sataa ja sitten kun on koulussa, paistaa aurinko ja on kuuma. Sade on täällä aika paljon rankempaa kuin Suomessa, öisin siihen herää, ja uudelleen nukahtaminen on hankalaa, kun ikkunat hakkaa kovaan ääneen ja kuuluu tosi kovaa sateen ääni ja tuuli. Aina herätessä pelästyy hirveästi, kun on ihan pimeää ja joka puolella kolisee, tuntuu, että seinät irtoaa.

Oon nyt myös sitten alkanut kunnolla harrastaa liikuntaa, joka arkipäivä on jotain tekemistä. Kolmena päivänä viikossa capoeiraa, joka on ihan hiton kivaa ja vaikeaa ja raskasta ja sit on joogaa kaks kertaa viikkoon ja kuntosaliakin teen pari kertaa viikkoon. Se on kivaa, kun kaikki ihmiset sillä salilla on tosi kivoja ja kunto-ohjaajat on hauskoja ja eipähän tule vaihtarikiloja!

24.9.2009

Mulla on myös kaksi kertaa viikossa portugalintunteja ja se on ihan hauskaa. Nyt tosin yksi opettaja lopetti opettamisen ja alkeita opetelleet tyypit siirrettiin mun ryhmään, joka on vähän turhauttavaa, kun ne eivät oikein osaa mitään.. Tuntien jälkeen on kuitenkin aina hauskaa, kun yleensä lähdetään kaikki vaihtarit (tai useammin minä, Margo (chileläinen) ja Antonia (saksalainen)) tekemään jotain yhdessä. Ensin kävellään pois yliopistolta ja matkalla pysähdytään yhteen kivaan jäätelöbaariin, jossa on tosi paljon valinnan varaa ja kaksi isoa palloa maksaa kaikkine kastikkeineen 3 realia (viimeksi söin maracuja [hedelmä, aika kirpeä] ja kindermuna sekoituksen, oli hyvää!) Kun ollaan istuttu aikamme ja syöty jäätelöt jatketaan kävelyä, milloin minnekin. Viimeksi mentiin apteekkiin, otin korvareiät! Eikä edes sattunut, eli nyt mulla on sitten taas reiät korvissa, hassua. Älkää huoliko, en anna niiden mädäntyä!

Tänään me pidettiin koulussa matikanopettaja Ademirille yllätyssynttärit. Kaikki meidän luokkalaiset toi syötävää ja juotavaa ja koristeltiin luokka. Kun opettaja astui luokkaan, yksi poika alkoi laulaa karaoke mikkiin ja kaikki heitti värikästä paperia opettajan päälle ja lauloi onnittelulaulua. Täällä on muuten tosi yleistä pitää yllätyssynttäreitä, tai kaikki synttärit, joilla oon täällä ollut on olleet yllätysjuhlia. Hassua, suomessa ei kovin yleistä ole. No oli oikein mukavaa, syötiin ja ei pidetty matikantuntia, joka oli tietysti plussaa! Täällä opettajat on myös paljon läheisempiä oppilaille; niitä halataan, niiden kanssa puhutaan kaikista normi asioista (kuten vaikka kynsilakoista, autoista palalalpapaapl) ja kutsutaan etunimillä.

Lauantaina olen menossa taas Curitibaan, nyt vain tosin yhdeksi yöksi. Täytyy toivoa, ettei ole niin kylmä kuin viimeksi. Olen myös näkemässä yhtä suomalaista vaihtaria siellä, johon tutustuin Sao Paolossa. Sen jälkeen sitten lisää!

Nopeasti kuulumisia!

Nyt satelee ja pian taytyisi jaksaa lahtea Capoeirailemaan. Se on raskasta urheilua se..

http://www.youtube.com/watch?v=GKhuh6bha6U&feature=related

Tossa vahan mallia teille, nyt osaan jo siltakaadon ja siita potkasta silleen ylos. Hiton kivaa! Mun opettaja lupasi, etta marraskuussa saan kokeilla ekaa valiaadoa, pitaisi siihen ostaa sitten valkoiset housut.

Tässä aivan liian suloisia koiranpentuja, joita oli kävelymatkan varrella Campo Moraossa :)

Kuvia Campo Mouraosta

Tassa oikealta katsottuna Pai, Mae, Mummo ja ukki



Mae tekee pasteijaa




Serkku Deborah, sisko Nicole ja mina puistossa





Serkun koira ja mummolan koira.



Mummon ja ukin kotia, tai pihaa, tai tiaa, mita nyt onkaan..

Paivitysta tauon jalkeen..

Nyt on taas ollut jonkinmoinen tauko kirjoittelussa, syynä on yksinkertaisesti se, ettei meidän kotona ole ollut internettiä kahteen viikkoon muuton takia. Paljon on kuitenkin tapahtunut, ensinnäkin me muutettiin. Asutaan nyt korttelin päässä hiukan korkeammassa ja paremmassa talossa. Eli asustelen nyt 7. kerroksessa (en oo koskaan asunut näin korkealla!) ja tää on vähän parempikuntoinen talo; puulattiat ja suihkusta tulee lämmintä vettä (nyt on tosin alkanut lämpenemään ja suihku on kiva ottaa niin kylmänä kuin pystyy). Niin siis ilmat on olleet nyt sellaista vähän yli 30 C ja nyt on talvi. Pai sano, että kesällä pystyy paistaa kananmunia asfaltilla. En oo ihan varma uskonko ennen kuin ite kokeilen, mutta kuuma täällä on jo nyt! Auringonlaskettua kuumuus ei katoa minnekään, sama kuin päivällä (ehkä vähän tunkkaisempaa), mutta vain pimeää.



No nyt voisin listata muitakin tapahtumia tänne. Oon nyt tavannut kaikki vaihtarit tästä piiristä, muistaakseni täällä Maringassa asuu 6, koko piirissä on kai 13. Meillä oli siis iso Welcome tapaaminen, jossa kerrattiin sääntöjä, tutustuttiin ihmisiin ja sen sellaista. Kokouksessa selvisi Rotarymatkojen hinnat, aivan liian kalliita! Norteast Trip, joka kestää 29-30 päivää, maksaa 4800 R (marras/joulukuussa), 5500 R (tammi/helmikuussa), eikä edes sisällä lentoja Sao Paoloon. Maringasta lähtevä retki maksaa sitten 6240 R. Katsottiin maen kanssa retkilista läpi ja se suositteli Pantanal & Bonito retkeä, joka maksaa 1700R/9 päivää ja 2350R/11 päivää, matkaan sisältyy matka Maringasta. Toinen, jota mae suositteli oli Salvador, joka on 820R/4 päivää, eikä tosin sisällä lentoja. Saa nyt nähdä, luulen, etten pääse minnekään.



Niin, no yksi vaihtareista, chileläinen Margo, joka on ollut täällä jo melkein 7 kuukautta, on mun aika hyvä ystävä. Tai nähdään melkein joka päivä, me käydään samoilla valokuvaus ja taidehistoria tunneilla, samalla kuntosalilla ja jooga- ja capoeiratunneilla (kaikki edellä mainittu on meille ilmaista, koska ollaan Rotaryvaihtareita). Kuntosalillakin meillä on personaltrainerit, se on aika tuskaa, mutta ihan hyvä vähän kuntoilla tän suuren ruokameren keskellä.
Margo ja mina pitsalla..


Viime viikonloppuna oltiin Margon kanssa etsimässä apinoita ja pitkän taivalluksen jälkeen löydettiin niitä ihan liikaa. Ne oli vallanneet koko tien ja meidän neljä banaania oli ryöstetty aivan liian nopeasti. Lopulta joku fiksu apina päätti tulla ja hakea meiltä vielä muovipussitkin, joita se sitten jaksoi tutkia aika pitkään. Ne on kyllä söpöjä, mutta vähän pelottaviakin :D



Koulustakin on tullut lisää uusia ystäviä, joita näkee aina silloin tällöin. Nyt on tosin niin paljon koulujuttuja (isot kokeet tulossa ja sikainfluenssan aiheuttaman 2 viikon tauon takia meillä on hirveästi kotikokeita), niin niillä on vähemmän vapaa-aikaa.



Tässä olisi muutama kuva näiltä viikoiltakin. Ensinnäkin uusi huone (seinällä on Brasilian-lippu ja suomenlippu!), minä ja apina, Rotarytakki, joka on saanut vähän täytettä lähtöpäivästä, minä ja Nicole (sisko) Catedraalin huipulla ja kuva meidän talosta (otettu catedraalista), nykyinen kotiympyröity punaisella, vanha vihreällä.